Äsken maatessani sängyssä (yksin, sillä mies lähti jo aikaisemmin viemään yliopistolle omia ja erään ranskalaisen ystävänsä raportteja heidän vaihtarivuotensa opiskeluista!) aloin pelätä Kyprokselle menoa. Saarihan olisi aivan uskomaton paikka pelkkään lomailuun, miettikää vaikka kaikkia aurinkorantoja, kirkkaan sinistä vettä ja eksoottisia baareja, mutta minua odottavat niiden lisäksi vanhempien, isovanhempien ja muiden sukulaisten, sekä ystävien riemuisa tapaaminen. (Toivottavasti riemuisa!)  Olen usein aivan liian arka isoissa ihmisporukoissa, varsinkin kun minun pitää puhua englantia, joka ei tosiaan ole vahvimpia alueitani. Itse asiassa aloin miettiä strategiaa, jonka avulla selviytyisin kunnialla kaikkien tätien, setien ja parhaiden ystävien seassa.  Eräs asia, joka minua myös hämää tässä tilanteessa, on tyttöystävän rooli, jonka monet tuntuvat käsittävän sillä tavalla, että saatan milloin tahansa kadota kuvioista, joten minuun ei kannata tehdä sen parempaa tuttavuutta.  Toinen suuri pelon aiheeni on se, että kaikki alkavat taas puhua keskenään turkkia ja minä istun tuntikausia hiljaa poikaystävän kainalossa ymmärtämättä mistään mitään. (Se pelko ei ainakaan ole aiheeton, sillä niin kävi kyproslaiseni veljen, serkun ja kaverin käydessä visiitillä Suomessa.) Toisaalta minulla on Kyproksella vastassa ainakin kolme ihmistä, jotka jo tiedän, ainakin jollain tasolla.

1. Pidä päämäärä aina mielessäsi. Esimerkiksi uusiin ihmisiin tutustuminen.
2. Älä sulaudu kiltin tyttöystävän rooliin, vaan tuo itsesi esiin omana upeana persoonanasi. (olisipa tämä yhtä helppoa toteuttaa käytännössä)
3. Jos kieli, josta et ymmärrä hölkäsen pöläystä alkaa tulvia korvista ulos, käytä tekosyynä esimerkiksi juoman tai ruoan hakemista ja katoa paikalta. Samalla reissulla voit esimerkiksi yrittää hieroa tuttavuutta  jonkun tielle osuneen kanssa. (Hyviä aloituksia: "Olisiko lainata korkin avaajaa?")
4. Älä juo itseäsi känniin. Pieni mukava hiprakka on tietysti sallittua, jos se antaa rohkeamman ja rennomman olon.
5. ÄLÄ turvaudu poikaystävään joka tilanteessa vain koska tunnet hänet ja se on aina turvallinen tapa pelastua orvolta ololta.
6. Älä hermoile!!

Pitää muuten etsiä sanakirjasta, mitä korkinavaaja on englanniksi.

Enkä muuten usko, että paikalla on koskaan niin paljon porukkaa, etteivät kaikki istuisi vähintään samassa ringissä ja puhuisi keskenään. Joten itse asiassa 3. kohdan voisi pyyhkiä yli. Pitänee siis joko sopeutua tuskaisiin ymmärtämättömyyden hetkiin tai opetella puhumaan turkkia 6 päivässä, TAI tehdä sitten h-hetkellä tiettäväksi, ettei ymmärrä yhtään mitään ja voisivatko ihmiset ystävällisesti siirtyä puhumaan englantia. (Ei kai se ole mitenkään epäkohteliasta?)